Verkostoituminen on kuumaa tavaraa tänä päivänä: puhetta aiheesta on paljon, ehkä jopa enemmän kuin konkreettisia tekoja. Verkostoituminen ei liene ihan luontaisinta suomalaiselle luonteenlaadulle. Osa verkostoitumista kun on sitä small talkia, puljaantumista erilaisten ja ennen kaikkea vallan uusien ja uudenlaisten toimijoiden kanssa. Eivätkä verkostot noin vain synny, tai niihin noin vain pääse mukaan: ne vaativat työtä, kokeilua ja kosiskeluakin. Verkostot myös tulevat ja menevät sekä muuttavat muotoaan: miten siinä jäyhä suomalainen pysyy mukana?
Yritysten väliset verkostot ovat varmasti määrämuotoisempia kuin puhtaasti henkilöverkostot, vaikkapa tietyn ammatti- tai asiantuntijakunnan yhteenliittymät. Yritysten välillä rajanveto yhteistyön ja verkoston välillä voi olla vallan häilyväkin: tiukimmillaan puhutaan jo alliansseista, kevyemmissä versioissa erilaisista yhteistyömuodoista tai vaikkapa digiverkostoista. Yritysten välisissä verkostoissa toimijoilla on myös erilaisia rooleja, mm. ostajia, myyjiä, toimittajia ja neuvonantajia. Esim. alihankkijalle verkosto voi olla toiminnan elinehto.
Verkostoon menemisen perusteet nurinniskoin?
Verkostoihin mennään jotta niistä hyödytään jotain. Pohditaan ovatko vaadittavat panostukset, vaiva ja aika hyödyn väärti. Mitä minä hyödyn tästä verkostosta, mitä konkreettista käytännössä saan, milloin sen saan ja kuka takaa laadun? Siksi myös voi liikkeellelähtö olla hieman varovainen, sillä kaposella kanootilla: kopastaan vähän, tarttuisiko verkkoon hauki vai ehkä se säynävä? Haukea olisi kyllä tilauksessa ...
Entäpä jos käännettäisiinkin nenä niskan puolelle, koko kysymys päinvastaiseksi: mitä minä voin tälle verkostolle antaa? Miten voin oman panokseni lisäksi myös kehittää verkostoa edelleen, miten varmistaa sen konkreettisen hyödyllisyyden sen jäsenille? Jos siis ottaisinkin antajan roolin, enkä pohtisi yhtä aironvetoakaan omaa saalistani?
Ihan hullu ajatus, eikö? Ensinnäkin tietysti siksi että totta kai oma hyöty on tärkein. Mutta tärkeämpää itse kysymyksessä antamisesta on se että sitä niin harvoin tulee pohtineeksi: "mitä minulla on antaa, tarjota muille, jotain sellaista ainutlaatuista ja arvokasta joka hyödyttää aidosti muita?". Kun lopulta saisi aikaiseksi vaikkapa kolmen kohdan kirkkaan listan asioista, joita voi verkostolle antaa ja miten sen käytännössä tekisi, se voisi myös sisäisesti tuoda uutta näkymää omaan toimintaan, omiin ainutlaatuisiin osaamisiin. Voisiko oman osaamisen tai kriittisen kyvykkyyden jakaminen verkostossa tuottaakin lopputuloksia, jotka kääntyvät myös antajan hyödyksi jolloin lopputulos olisi aito win-win-case? Ehkäpä oma kyvykkyys tai osaaminen vaatiikin kasvualustakseen juuri verkoston jossa on monimuotoisuutta, muuntautumiskyvykkyyttä ja ketteryyttä.
Eli näillä pohdinnoilla sitten vain se paatti matkaan ja verkot vesille: kun keskittyisimmekin vain antamiseen, saalis saattaisi sätkiä ihmeesti uudella tavalla ja tasolla.
Tarja Ilvonen työskentelee asiantuntijapäällikkönä OPssa vastuualueenaan asiakaskokemus ja asiakasymmärrys.
IIF BLOGI
Tässä blogissa seurataan tekoja, joita Inspired in Finland -hankkeen puitteissa toteutetaan. Nyt etsimme kilpailulla luovia ihmisiä ja uusia ideoita suomalaiseen työelämään. Avoimuuden, jakamisen ja yhteisen edun nimissä blogissa julkaistaan artikkeleita suomalaisen liike-elämän huipulta auttamaan kilpailijoita ja samalla maamme yrityksiä menestymään.
15.4.2015
18.3.2015
Luovat liiketoiminnan ratkaisut hankalia myös nuorille
Ideakilpailun jatkoonpäässeet työt ovat selvinneet. Ideoiden kirjo oli erittäin laaja samoin kuin idean toteuttamiskelpoisuuden aste. Uutuusarvoltaan merkittävimmät työt erottuivat helposti muista ja nousivat tuomareiden suosikeiksi. Parempaan tulevaisuuteen tähtääviä ideoita nostettiin jatkoon, vaikka ne kaipaisivatkin vielä kovasti työstämistä.
Yleisesti
ottaen töitä leimasi melkoinen varovaisuus. Luovuuden ja bisneksen yhdistäminen
ei ole helppo asia nuorillekaan. Oppikirjojen konventiot kääntävät nuortenkin
mielet tavanomaisiin ratkaisuihin ja yhtäällä keksitty toimintamalli kopioidaan
mielellään sellaisenaan toisaalle.
Kiitämme
kaikkia osallistujia, joille on ilmoitettu tuloksista meilitse. 30.3. pidetään
sparrausseminaari jatkoonpäässeille. Toivomme hyvää dialogia
yhteistyökumppaneittemme sparrarien ja opiskelijoiden välille. Jatkossa
mielenkiinto kohdistuu paitsi ideaan ja sen kehittämiseen, myös jatkoonpäässeisiin
henkilöihin.
24.2.2015
Neljä pointtia koulutuksen tulevaisuudesta
Koulutus ja yhteiskunta ovat jatkuvassa muutoksen tilassa. Valitettavan usein kuitenkin koulutuksen kohdalla muutosvoimana toimivat yksittäiset henkilöt. Todellisuudessa tilausta olisi organisaatioiden laajemmalle tarttumiselle toimeen. Alla muutamia ajatuksia siitä, mitä muutostarpeita koulutuksella on edessään lähitulevaisuudessa.
1. Digitalisaatio muuttaa työelämän ja koulutuksen seuraavien vuosikymmenten aikana. Muutoksessa ei ole vain opetus/opiskelumenetelmät tai työpaikat ja työtehtävät. Digitalisaatio muuttaa myös koko tapamme käsitellä tietoa ja toimia yhteiskunnassa. Yliopistojen tulee pysyä mukana tässä kehityksessä ja uudistaa voimakkaasti käytäntöjään palvelemaan muuttuvia tarpeita. Koulutuksella ei ole varaa laahata perässä ympäröivän yhteiskunnan kehittyessä huimaa vauhtia.
2. Tulevaisuuden yliopistossa ei opiskelijoista tuoteta vain kapean osaamisen maistereita. Keskeistä työelämän jatkuvasti kiihtyvässä muutoksessa on, että ihmisillä on hyvät valmiudet kehittää ja uudelleenohjata osaamistaan jatkuvasti työuran aikana. Opiskelukyvyn ja opiskelutaitojen kehittäminen nousee yliopistojen toiminnan keskiöön. Jatkuvan kehittymisen edellytykset työntekijöille toteutetaan joustavien, digitaalisten ja laadukkaiden jatko- ja täydennyskoulutuksen ohjelmien kautta.
3. Keskeistä ei ole enää se, mitä on opiskellut, vaan se mitä osaa ja miten tämä hyödyttää työnantajaa sekä yhteiskuntaa laajemmin. Työntekijällä tulee olla kyky kertoa ymmärrettävästi omasta osaamisestaan ja taito myydä oma ainutlaatuinen osaamisensa työnantajalle.
4. Työuran sirpaloituminen ja muuttuvien osaamistarpeiden takia siirtyminen yrittäjyyden ja palkkatyön välillä mahdollisesti useamman kerran uran aikana yleistyy huomattavasti. Tätä tuleekin tukea integroimalla yrittäjyys ja yrittäjämäinen toiminta keskeiseksi osaksi koulutusta. Valmistuvalla opiskelijalla on paitsi perusymmärrys yrittämisestä myös yrittäjämäinen asenne työntekoon palkkatyössä. Yrittäjämäinen työskentelytapa luo uusia innovaatioita ja tuottaa luovia ratkaisuja, tuottaen samalla talouskasvua.
Jussi Nieminen
Hallituksen jäsen (koulutuspoliittiset asiat)
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL
1. Digitalisaatio muuttaa työelämän ja koulutuksen seuraavien vuosikymmenten aikana. Muutoksessa ei ole vain opetus/opiskelumenetelmät tai työpaikat ja työtehtävät. Digitalisaatio muuttaa myös koko tapamme käsitellä tietoa ja toimia yhteiskunnassa. Yliopistojen tulee pysyä mukana tässä kehityksessä ja uudistaa voimakkaasti käytäntöjään palvelemaan muuttuvia tarpeita. Koulutuksella ei ole varaa laahata perässä ympäröivän yhteiskunnan kehittyessä huimaa vauhtia.
2. Tulevaisuuden yliopistossa ei opiskelijoista tuoteta vain kapean osaamisen maistereita. Keskeistä työelämän jatkuvasti kiihtyvässä muutoksessa on, että ihmisillä on hyvät valmiudet kehittää ja uudelleenohjata osaamistaan jatkuvasti työuran aikana. Opiskelukyvyn ja opiskelutaitojen kehittäminen nousee yliopistojen toiminnan keskiöön. Jatkuvan kehittymisen edellytykset työntekijöille toteutetaan joustavien, digitaalisten ja laadukkaiden jatko- ja täydennyskoulutuksen ohjelmien kautta.
3. Keskeistä ei ole enää se, mitä on opiskellut, vaan se mitä osaa ja miten tämä hyödyttää työnantajaa sekä yhteiskuntaa laajemmin. Työntekijällä tulee olla kyky kertoa ymmärrettävästi omasta osaamisestaan ja taito myydä oma ainutlaatuinen osaamisensa työnantajalle.
4. Työuran sirpaloituminen ja muuttuvien osaamistarpeiden takia siirtyminen yrittäjyyden ja palkkatyön välillä mahdollisesti useamman kerran uran aikana yleistyy huomattavasti. Tätä tuleekin tukea integroimalla yrittäjyys ja yrittäjämäinen toiminta keskeiseksi osaksi koulutusta. Valmistuvalla opiskelijalla on paitsi perusymmärrys yrittämisestä myös yrittäjämäinen asenne työntekoon palkkatyössä. Yrittäjämäinen työskentelytapa luo uusia innovaatioita ja tuottaa luovia ratkaisuja, tuottaen samalla talouskasvua.
Hallituksen jäsen (koulutuspoliittiset asiat)
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL
16.2.2015
Kohti aurinkotaloutta
Fortumilla on visio aurinkotaloudesta. Aurinkotaloudessa energia tuotetaan auringosta peräisin olevana energiana joko suoraan aurinkosähkönä tai -lämpönä tai välillisesti jo nykyisinkin käytössä olevalla vesivoimalla ja bioenergialla, kaupallistumassa olevalla tuulienergialla ja geotermisellä energialla tai sitten kehittymässä olevilla uusilla tuotantomuodoilla kuten valtamerienergialla. Energiantuotanto ei tuottaisi kasvihuonekaasupäästöjä, mutta toimisi hyvän elämän mahdollistajana.
Missä ollaan tänä päivänä? Maailmassa elää 1,3 miljardia ihmistä ilman sähköä. Lähes 40 % maailman ihmisistä valmistaa ruokansa perinteisellä biomassalla, mikä on ongelma naisten aseman, talouden, turvallisuuden, paikallisten ympäristöpäästöjen ja ilmastonmuutoksen kannalta. Maailman sähköstä tuotetaan hiilellä lähes 70 % ja hiilen käytön oletetaan kasvavan pitkälle tulevaisuuteen. Kuilu aurinkotalouden ja energiajärjestelmän nykytilan välillä ei voisi olla suurempi.
Onko siis aurinkotalous haihattelua vai voiko sillä olla menestymisen edellytykset?
Ilmastonmuutoksen hillintä maksimissaan kahteen Celcius-asteeseen edellyttää, että yli 80 % löydetyistä hiilivarannoista, puolet kaasuvarannoista ja kolmasosa löydetystä öljystä jätetään käyttämättä. Aurinkotalous on siis edellytys sille, että saamme rajoitettua ilmastonmuutoksen hyväksyttävälle tasolle.
Onneksi paljon on jo tapahtunut ja on tapahtumassa: erityisesti aurinkosähkön ja tuulivoiman teknologia on kehittynyt huimaa vauhtia, tuotantokustannukset ovat pudonneet ja investointien määrät kasvaneet. Viimeisen viiden vuoden aikana aurinkoenergian määrä on lisääntynyt 50 % joka vuosi ja tuulivoima yli 25 %. Kehitys jatkuu samaan suuntaan edelleen ja molemmat tuotantomuodot ovat jo kannattavia monilla markkinoilla.
Lisääntyvä uusiutuva energia vaatii tuekseen älykkään sähköverkon, joka mahdollistaa kaksisuuntaisen sähkönsiirron: sekä verkosta käyttäjälle että käyttäjältä verkkoon. Energiaa on myös kyettävä varastoimaan sekä siirtämään joustavammin maantieteelliseltä alueelta toiselle. Ekotehokas rakentaminen ja sähköinen liikenne muuttavat sähköverkkojen lisäksi maailmaa ympärillämme monella tapaa.
Muutosta tukemaan tarvitaan myös aktiivisia kuluttajia, joiden kulutus seuraa paremmin tuotantoa. Kuluttajien energiankäytön seurantaan on jo nyt tuotteita ja ratkaisuja, joilla voi seurata reaaliaikaisesti kodin sähkönkulutusta tai ohjata kodin lämmitysjärjestelmää valitsemaan edullisimman tavan tuottaa lämpöä.
Energiaa tarvitaan maailmassa jatkossa yhä enemmän: erityisesti sähköä, mutta myös lämpöä ja jäähdytystä. Miten energiaa voitaisiin tuottaa ja käyttää puhtaammin ja tehokkaammin? Tähän kaipaamme tuoreita ideoita ja uutta näkökulmaa, luovuutta ja intohimoa.
Heli Antila
teknologiajohtaja, Fortum
Missä ollaan tänä päivänä? Maailmassa elää 1,3 miljardia ihmistä ilman sähköä. Lähes 40 % maailman ihmisistä valmistaa ruokansa perinteisellä biomassalla, mikä on ongelma naisten aseman, talouden, turvallisuuden, paikallisten ympäristöpäästöjen ja ilmastonmuutoksen kannalta. Maailman sähköstä tuotetaan hiilellä lähes 70 % ja hiilen käytön oletetaan kasvavan pitkälle tulevaisuuteen. Kuilu aurinkotalouden ja energiajärjestelmän nykytilan välillä ei voisi olla suurempi.
Onko siis aurinkotalous haihattelua vai voiko sillä olla menestymisen edellytykset?
Ilmastonmuutoksen hillintä maksimissaan kahteen Celcius-asteeseen edellyttää, että yli 80 % löydetyistä hiilivarannoista, puolet kaasuvarannoista ja kolmasosa löydetystä öljystä jätetään käyttämättä. Aurinkotalous on siis edellytys sille, että saamme rajoitettua ilmastonmuutoksen hyväksyttävälle tasolle.
Onneksi paljon on jo tapahtunut ja on tapahtumassa: erityisesti aurinkosähkön ja tuulivoiman teknologia on kehittynyt huimaa vauhtia, tuotantokustannukset ovat pudonneet ja investointien määrät kasvaneet. Viimeisen viiden vuoden aikana aurinkoenergian määrä on lisääntynyt 50 % joka vuosi ja tuulivoima yli 25 %. Kehitys jatkuu samaan suuntaan edelleen ja molemmat tuotantomuodot ovat jo kannattavia monilla markkinoilla.
Lisääntyvä uusiutuva energia vaatii tuekseen älykkään sähköverkon, joka mahdollistaa kaksisuuntaisen sähkönsiirron: sekä verkosta käyttäjälle että käyttäjältä verkkoon. Energiaa on myös kyettävä varastoimaan sekä siirtämään joustavammin maantieteelliseltä alueelta toiselle. Ekotehokas rakentaminen ja sähköinen liikenne muuttavat sähköverkkojen lisäksi maailmaa ympärillämme monella tapaa.
Muutosta tukemaan tarvitaan myös aktiivisia kuluttajia, joiden kulutus seuraa paremmin tuotantoa. Kuluttajien energiankäytön seurantaan on jo nyt tuotteita ja ratkaisuja, joilla voi seurata reaaliaikaisesti kodin sähkönkulutusta tai ohjata kodin lämmitysjärjestelmää valitsemaan edullisimman tavan tuottaa lämpöä.
Energiaa tarvitaan maailmassa jatkossa yhä enemmän: erityisesti sähköä, mutta myös lämpöä ja jäähdytystä. Miten energiaa voitaisiin tuottaa ja käyttää puhtaammin ja tehokkaammin? Tähän kaipaamme tuoreita ideoita ja uutta näkökulmaa, luovuutta ja intohimoa.
Heli Antila
teknologiajohtaja, Fortum
Kuinka menestyä globaalissa toimintaympäristössä?
Suomen talouden ja samalla myös suomalaisten yritysten ja ihmisten toimintaympäristö on muuttunut yhä globaalimmaksi. Viime vuosikymmenien kansainvälistymiskehitystä ovat vauhdittaneet Suomen 1960- ja 1970-luvuilla tekemät vapaakauppasopimukset, 1980-luvulla tapahtunut talouden ja erityisesti rahoitusmarkkinoiden säätelyn purkaminen sekä 1990-luvulla toteutuneet jäsenyydet Euroopan Unionissa ja Euroopan rahaliitossa. Näiden kansallisten ratkaisujen lisäksi kansainvälistä taloutta ovat laajentaneet kommunismin romahdus ja erityisesti Kiinan valtava talouskasvu.
Yhdessä nämä muutokset ovat
mullistaneet suomalaisten kohtaaman taloudellisen toimintaympäristön. Pienistä
ja kilpailulta suojatuista kotimarkkinoista on vähitellen siirrytty
tilanteeseen, jossa niin markkinat kuin kilpailukin on globaalia. Samalla
julkisen vallan mahdollisuudet säädellä ja ohjata talouden toimintaa ovat
olennaisesti vähentyneet.
Uusi globaalitalouden maailma
tarjoaa menestyville toimijoille entistä suurempia mahdollisuuksia. Samalla se
tekee kuitenkin menestymisen entistä vaikeammaksi. Talouden globalisaation
logiikka merkitsee sitä, että monilla aloilla ei riitä enää menestyminen
kotimaan markkinoilla ja suhteessa kotimaisiin kilpailijoihin. Markkinat ovat
muuttuneet maailmanlaajuisiksi ja toimijoiden koko on kasvanut. Jotta
tällaisilla markkinoilla menestyy, yrityksen pitää olla joko riittävän suuri
tai sitten sillä pitää sellaisia tuotteita ja sellaista osaamista, mitä muilla
ei ole.
Nokian teknologinen etumatka
matkapuhelintuotannossa tarjosi sille hetken aikaa johtavan aseman
maailmanmarkkinoilla. Mobiiliteknologiassa muutokset ovat kuitenkin nopeita ja
asemat muuttuvat nopeasti. Suomalaisten perinteisillä vahvoilla aloilla eli
investointitavaratuotannossa menestyminen perustuu korkean osaamisen lisäksi
erikoistumiseen ja pitkälle mietittyihin palvelukonsepteihin. Tällä tavalla ovat menestyneet mm.
hissivalmistaja Kone ja voimalaitoksia ja koneita valmistava Wärtsilä. Raskaassa
konepajateollisuudessa tuotesyklit ovat onneksemme pidempiä kuin
matkapuhelimissa.
Internet ja uudet digitaaliset
tuotteet kuten pelit tarjoavat myös mahdollisuuksia globaaliin menestymiseen. Menestys
vaatii kuitenkin osaamista, pitkäjänteisyyttä ja onnea, eikä menestyksen
pitkäaikaisuudesta ole mitään takeita.
Vaikka talous on varsinkin
tavaratuotannon osalta muuttunut yhä globaalimmaksi, on myös paikallisuudella
oma merkityksensä. Suuri osa työpaikoista on kotimarkkina-aloilla kuten
palveluissa, rakentamisessa, logistiikassa ja infrastruktuuripalveluissa.
Näidenkin alojen on menestyäkseen seurattava kehitystä, mutta menestyvien
yritysten ei aina tarvitse olla globaaleja. Paikallisuudella, erottautumisella
ja korkealla laadulla voi myös menestyä.
Jaakko Kiander
Johtaja, talous ja eläkepolitiikka
Ilmarinen Oy
12.2.2015
Törmäämällä tuloksiin
Inspired in Finland on kiinnostava
hanke, joka osaltaan kannustaa Suomea kasvuun. Hankkeessa yhdistetään luovuus,
intohimo ja taito myös kilpailun keinoin kun mukana olevat suuryritykset kutsuvat
nuoria uudenlaiseen ajatteluun ja ideointiin. Vaikka Suomi olisikin luovuuden
kehto, lisäksi tarvitaan myös intohimoa asioita kohtaan: intohimo ei pelästy
tuntematonta tulevaisuutta eikä säikähdä sitä että kaikki riskit eivät olekaan
tiedossa alusta alkaen. Mutta tärkeä roolinsa on myös taidolla joka itsessään
on myös muuttunut: yksittäiset taitajat pötkivät toki pitkälle mutta todelliset
valopäät osaavat myös verkostoitua asiansa kannalta yllättävienkin toimijoiden
kanssa. Olisi asioille eduksi olla avoin ja utelias kaikenlaiselle
törmäytykselle – yrityksen sisällä ja yritysten ja monien erilaisten
toimijoiden välillä.
Odotan innolla Inspired in Finland Ideakilpailuun tulevia
ideoita. Erityisen kiinnostunut olen ideoiden "mielenmaisemista":
ovatko ne yksittäisiä tuote- tai palveluideoita, kenties teknisiä digitaalisia
ratkaisuja vai perustuuko itse idea ennen kaikkea uudenlaiseen tapaan toimia? On
hauska nähdä kuinka paljon syntyvät ideat ravistelevat perinteistä ajatteluamme.
Innovatiivisuus terminä ei ole
yhtään helpottunut vuosien saatossa: edelleen se herättää monissa muistoja
iltapäiväkokouksista joissa annetaan otsikko ja läjä keltaisia tarralappuja.
Toisaalta tiedämme että innovatiivisuus ei tarkoita vain uusia tuotteita tai
palveluita sillä yritykset voivat olla innovatiivisia ihan kaikessa
toiminnassaan. Kaikkea voi tehdä paremmin, tehokkaammin – toisin. Yhä enemmän
innovaatioita syntyy siitä että yhteistyön muodot muuttuvat. Ei innovaatioita
enää synnytetä yksin vaan mukaan on kutsuttava myös muita, asiakkaita
erityisesti.
Aito törmäys voi johtaa suuriin
ideoihin, kunhan törmäystä ei ohiteta huomaamatta mitä olisi tarjolla. Usein
riski ohimarssiin kuitenkin voi olla olemassa varsinkin jos törmäyksestä
syntynyt uudenlainen idea ei ihan suorilta istukaan tuttuun ja turvalliseen
tapaan toimia. Innovatiivisuus törmäämällä tai törmäyttämällä erilaisia
toimijoita tai toimintoja uudenlaisella tavalla vaatii paitsi herkkyyttä myös
rohkeutta, rohkeutta ravistella itsensä ja muut sinne kuuluisalle
epämukavuusalueelle. Silloin pidetään toista kädestä kiinni, ehkä puristetaan
silmätkin välillä kiinni ja painellaan eteenpäin – mistä sitä tietää mitä
sieltä paljastuu.
Yritysten aito innovatiivinen kulttuuri
tukee uuden luomista ja olevaisen haastamista. Innovatiivisuuteen kannattaa
kannustaa aktiivisesti ja luoda yhteisiä tuuletus- tai purkupaikkoja, kuten
vaikkapa OPssa ns. innovaatioperjantait tai koko
henkilöstön käyttöön rakennettu Hoksaamo: sinne voi jokainen viedä omat ihan
arjessa syntyneet ajatukset muille katsottavaksi, kommentoitavaksi ja edelleen
työstettäväksi. Ideat saavat kasvuvoimaa, jalostusta ja parhaiden kanssa
jatketaan määrätietoisen työstämisen voimin eteenpäin. On ihan tyypillistä että
samat ideat syntyvät eri puolilla organisaatiota ja jopa moneen kertaan, mutta
eihän se haittaa: suuresta volyymistä löytyvät kyllä ne tärkeimmät tähdet
joilla muuttaa maailmaa!
Kirjoittaja Tarja Ilvonen työskentelee
asiantuntijapäällikkönä OPssa
vastuualueenaan asiakaskokemus
ja asiakasymmärrys.
asiantuntijapäällikkönä OPssa
vastuualueenaan asiakaskokemus
ja asiakasymmärrys.
5.2.2015
Syntyikö Finnairin Aasian-strategia saunan portailla auringon noustessa? - Liike-elämässäkin tarvitaan rohkeutta ja luovuutta
Millaiset olisivat Suomen yhteydet maailmalle, jos Finnair ei olisi päättänyt panostaa vahvasti Aasiaan? Olisiko meillä nyt pikku-Finnair, joka lennättäisi suomalaisia Bangkokin aurinkoon pari kertaa kerran viikossa ja pariinkymmeneen kaupunkiin Euroopassa vuoropäivinä? Olisiko Finnairia enää edes olemassa? Moni kansallinen lentoyhtiö jo kartalta kadonnut.
Finnairissa elävän kertomuksen mukaan Aasian-strategia syntyi silloisen Finnairin pääjohtajan Keijo Suilan kesämökillä eräänä kauniina aamuna. Aamuauringossa mieleen puikahti ajatus siitä, miten itään, josta aurinko nousee, on Suomesta melko lyhyt lentomatka. Ajatus jatkui siihen, että monet Aasiaan lentävät koneet ylittävät Suomen. Lyhin tie Aasiaan kulki Suomen yli. Miksi ei siis Suomesta voisi tehdä Aasian-liikenteen solmukohtaa niille, joiden joka tapauksessa täytyisi vaihtaa konetta Aasian ja Euroopan välisellä matkallaan? Tämän rauhallisena aamuna tehdyn oivalluksen jälkeen Finnair lähti määrätietoisesti kehittämään modernin silkkitien strategiaansa.
Työ on tuottanut tulosta: Suomella on nyt sellaiset yhteydet, ettei niitä tarvitse hävetä isompien maidenkaan joukossa. Olemme rakentaneet Suomelle ilmasillan globaaliin maailmaan. Tämän sillan vahvistaminen jatkuu edelleen: tämä vuonna saamme ensimmäisenä eurooppalaisena lentoyhtiönä uudet Airbus 350-koneet, joiden avulla saamme lisää matkustaja- ja rahtikapasiteettia. Tulevina vuosina koneiden määrän kasvaessa avaamme myös uusia kohteita.
Näiden yhteyksien merkitys Suomelle on tärkeä: Oxford Economics arvioi muutama vuosi sitten koko lentoliikennealan ja sen kerrannaisvaikutusten muodostavan Suomen BKT:sta noin 3,2 %. Lentoliikenteen kriittisen keskeistä merkitystä Suomessa kuvastaa hyvin, että tällä mittarilla päihitämme rakkaan kilpakumppanimme Ruotsin, jossa vastaava luku oli noin 1,7 % BKT:sta. Lentoyhteyksillä on siis meille merkitystä. Rohkeasta ja luovasta ideasta on kasvanut mittava liiketoiminta.
Inspired in Finland -hankkeeseen Finnair lähti siksi, että Suomi tarvitsee lisää "hulluja ideoita", joissa luovuus, nokkeluus, vikkelyys ja liiketoiminta yhdistyvät uusin tavoin. Toivomme, että tämäkin hanke osaltaan vahvistaa Suomen asemaa globaalissa maailmassa, lisää tunnettuuttamme ja generoi uutta yrittäjyyttä.
Kun tapasin Keijo Suilan, kysyin tarinasta. Hän hymyili ja kertoi strategian syntyneen strukturoidusti konsulttien avulla.
Jokin aika sen jälkeen puhelin kuitenkin soi: Suila kertoi löytäneensä mökkinsä vanhasta vieraskirjasta merkinnän johtoryhmän vierailusta: "Toivottavasti tehtiin strategiaa eikä tragediaa." Tarina siis elää.
IIF-kisaan osallistuvilta toivomme auringonnousuisia ajatuksia. Annetaan ajatuksille siivet.
Arja Suominen
Viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja
Finnair Oyj
Finnairissa elävän kertomuksen mukaan Aasian-strategia syntyi silloisen Finnairin pääjohtajan Keijo Suilan kesämökillä eräänä kauniina aamuna. Aamuauringossa mieleen puikahti ajatus siitä, miten itään, josta aurinko nousee, on Suomesta melko lyhyt lentomatka. Ajatus jatkui siihen, että monet Aasiaan lentävät koneet ylittävät Suomen. Lyhin tie Aasiaan kulki Suomen yli. Miksi ei siis Suomesta voisi tehdä Aasian-liikenteen solmukohtaa niille, joiden joka tapauksessa täytyisi vaihtaa konetta Aasian ja Euroopan välisellä matkallaan? Tämän rauhallisena aamuna tehdyn oivalluksen jälkeen Finnair lähti määrätietoisesti kehittämään modernin silkkitien strategiaansa.
Työ on tuottanut tulosta: Suomella on nyt sellaiset yhteydet, ettei niitä tarvitse hävetä isompien maidenkaan joukossa. Olemme rakentaneet Suomelle ilmasillan globaaliin maailmaan. Tämän sillan vahvistaminen jatkuu edelleen: tämä vuonna saamme ensimmäisenä eurooppalaisena lentoyhtiönä uudet Airbus 350-koneet, joiden avulla saamme lisää matkustaja- ja rahtikapasiteettia. Tulevina vuosina koneiden määrän kasvaessa avaamme myös uusia kohteita.
Inspired in Finland -hankkeeseen Finnair lähti siksi, että Suomi tarvitsee lisää "hulluja ideoita", joissa luovuus, nokkeluus, vikkelyys ja liiketoiminta yhdistyvät uusin tavoin. Toivomme, että tämäkin hanke osaltaan vahvistaa Suomen asemaa globaalissa maailmassa, lisää tunnettuuttamme ja generoi uutta yrittäjyyttä.
Kun tapasin Keijo Suilan, kysyin tarinasta. Hän hymyili ja kertoi strategian syntyneen strukturoidusti konsulttien avulla.
Jokin aika sen jälkeen puhelin kuitenkin soi: Suila kertoi löytäneensä mökkinsä vanhasta vieraskirjasta merkinnän johtoryhmän vierailusta: "Toivottavasti tehtiin strategiaa eikä tragediaa." Tarina siis elää.
IIF-kisaan osallistuvilta toivomme auringonnousuisia ajatuksia. Annetaan ajatuksille siivet.
Arja Suominen
Viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja
Finnair Oyj
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)