Kaasuala kaipaa itseensä uskovia nuoria

Tulevaisuudessa kaasu- ja energia-alalla tarvitaan yhä osaavampia ja monipuolisempia tekijöitä. Kannamme huolta tulevaisuuden energia-alan osaajista, jotta ratkaisemme haasteet mentäessä kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. 

Kaasutoimialalla on käynnissä suuri rakenteellinen muutos, kun kokeneita monitaitureita jää eläkkeelle. Jotta meidän toimialalle pidämme kilpailukyvystämme kiinni, onkin tärkeää ennakoida ja varautua osaajien katoamiseen muun muassa rekrytoimalla nuoria eri tehtäviin.

Mielestäni menestyjä-asennetta pitäisi entistä enemmän juurruttaa myös nuoriimme, kuten Riikka Jakovuori kirjoitti blogissaan. On tärkeää, että nuorison siirtyessä työelämään, heillä on uskoa itseensä ja he eivät pelkää kysyä eivätkä epäonnistua. Lisäksi heidän tulisi uskaltaa olla luovia ja toimia yhdessä. Heidän olisi myös hyvä tuntea erilaisia toimialoja.

Lisäksi toimialamme haasteenamme on kilpailu muiden kiinnostavien toimialojen kanssa. Miten saamme tulevaisuuden osaajat innostumaan ja syventymään niinkin erityiseen toimialaan kuin kaasu- ja energia-alaan? Kaasu ei välttämättä ole esimerkiksi nuorten naisten mielestä se kaikkein trendikkäin bisnes.

Viime vuonna 2014 suosituimmat työnantajat T-median selvityksen mukaan olivat korkeakouluopiskelijoiden mukaan:

 1. Valtio 49,2 %
 2. Google 41,9 %
 3. Kone 35,1 %
 4. Yleisradio 35,0 %
 5. Rovio Entertainment 34,2 %
 6. Helsingin kaupunki 33,5 %
 7. Microsoft 32,1 %
 8. Finnair 31,2 %
 9. Fortum 30,9 %
 10. Fazer 30,5 %

Kymmenen parhaan työnantajan joukkoon selvisi yksi energiayhtiö, Fortum.  Tämän vuoksi olisi tärkeää tutustuttaa nuoria osaajia myös energia-alatoimialaan. Teemme töitä työnantajamielikuvan kehittämiseksi ja toimimme energiatoimialan viestinviejänä. Tästä esimerkkinä on viime vuonna Aalto-yliopiston kanssa toteutettu kaasuaiheinen opintokokonaisuus. Opiskelija-yritysyhteistyö on mielestäni usein hedelmällistä. Koemmekin nuorten työllistämisen vastuullisena asiana. Siksi palkkaamme vuosittain esimerkiksi lähes 40 kesätyöntekijää, joka on suuri määrä yhtiömme koko 320 hengestä.

Mielenkiintoista on nähdä Inspired in Finland Ideakilpailuun tulevia ideoita. Olisi kiva kuulla, miten yritykset voisivat edelleen parantaa juuri esimerkiksi työnantajakuvaa ja luovia tapoja rekrytoida nuoria osaajia.

Koen tärkeäksi myös, että esimerkiksi rekrytoimamme kesätyöntekijät tai harjoittelijat saavat työstään positiivisen kokemuksen ja arvokasta työkokemusta. Työhön opastajina yhtiössämme toimivat omat alamme kokeneet osaajat. Näin nuoret saavat ainutlaatuisen mahdollisuuden oppia konkareilta paljon hiljaista ja näkymätöntä tietoa. Työnantajille kesätyö onkin ainutkertainen tilaisuus tehdä ensivaikutelma tulevaisuuden tuloksentekijöihin.  Näin työnantajat voivatkin vastuullisesti varmistaa asemansa, kun kilpailu työvoimasta kiristyy. Vastuullinen kesäduuni-kampanja onkin yksi upea esimerkki yritysten tavasta kantaa vastuullisuutta nuorten työllistymiseen omalle toimialalleen.

Toivonkin nuorten tutustuvan avoimesti useisiin toimialoihin hakeutuessaan työelämään ja vaativan tulevaisuuden työnantajilta vastuullista toimintaa myös rekrytoinnissa.

PS. Yhtiömme kesätyöpaikkojen haku on auki 28.2.2015 asti www.gasum.fi. Lähde mukaan kaasu- ja energia-alalle tai vinkkaa kaverille. Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen.

Anna Ailio
viestintäpäällikkö
Gasum

Kirjoittaja on toiminut yritysviestinnässä, konsultoinnissa ja osaamisen kehittäjänä.

Menestys vaatii taitoa, luovuutta ja asennetta

Olen viime aikoina miettinyt paljon sitä, mitä menestys tulevaisuudessa vaatii. Suomen kilpailukyvyn haasteista saa lukea päivittäin mediassa. Toisaalta jatkuvasti enemmän nostetaan esiin myös menestystarinoita.

Koiranomistajana sydäntäni lämmitti Helsingin Sanomien juttu turkulaisesta koirankoulutuksen menestystarinasta Onemind Dogsista, jonka uusi koulutusmenetelmä – uudenlainen koirakieli  – on levinnyt jo yli 150 maahan netin kautta.

Kyseisessä turkulaistarinassa yhdistyy ne menestyksen elementit, joita Inspired in Finland -yhteistyössäkin pyritään edistämään: on luova idea, joka perustuu omaan intohimoon ja on taitoa sen toteuttamiseksi.

Ja lisäksi löytyy asennetta. On uskoa siihen, että minä ja me pystymme menestymään. Onemind Dogs tähtää maailman suurimmaksi koirankoulutusyhtiöksi. Tätä menestyjä-asennetta kaivataan näinä aikoina entistä enemmän.

Kyse ei ole siitä, että kaikkien pitäisi nyt keksiä idea menestysstartupille, jotta Suomi saadaan nousuun. Kuten Maria kirjoitti omassa blogissaan, luovuuden ei aina tarvitse olla uuden keksimistä, vaan se voi olla myös olemassa olevan yhdistämistä ja hyödyntämistä luovalla tavalla, uudessa tilanteessa. Tällä tavalla jokainen meistä voi toimia omalla, nykyisellä työpaikallaan.

Menestyjä-asennetta pitäisi entistä enemmän juurruttaa myös nuoriimme. Olen viimeiset puolitoista vuotta työskennellyt Helsingin opetusviraston ja opetushallituksen kanssa #HenriAsenne-hankkeessa, jossa pyrimme juuri tähän. Haluamme, että kun nuorisomme siirtyy työelämään, heillä on uskoa itseensä, he eivät pelkää kysyä eivätkä epäonnistua, he uskaltavat olla luovia, kertoa ideoistaan ja he osaavat toimia yhdessä.

Odotan innokkaasti Inspired in Finland Ideakilpailun ideoita. On huikeaa nähdä, mitä opiskelijoidemme päässä liikkuu, miten he näkevät, että voisimme edelleen parantaa toimintaamme.

Riikka Jakovuori
Markkinointi- ja viestintäjohtaja
Accenture Finland

Pakkoluovuutta ja deadlineja positiivisella energialla

Olen aina ollut töissä luovissa toimistoissa olematta kuitenkaan itse yksi niistä niin kutsutuista luovista ihmisistä. Festivaalitoimisto, sisustusarkkitehtitoimisto ja mainostoimisto. Työni puolesta olen myös tutustunut suureen joukkoon muusikkoja, artisteja, kuvataiteilijoita ja muita taiteellisen ammatin harjoittajia. Likeltä olen nähnyt näidenkin ihmisten työskentelyä.

Miten syntyy uusi oopperateos, myymälän sisustus tai mainos? Entä uusi biisi tai taideteokset näyttelyyn?

Luovan työn tekeminen ja luovuus näyttäytyvät usein ulkopuolisille jotenkin mystisiltä tai jännittäviltä. Myös helpoilta. Sana luovuus tuo monelle mieleen baskeripäisen tai propellihattuisen henkilön. Luova työ mielletään asioiden kekkailuksi ja sellaiseksi, että jotain vaan yhtäkkiä tupsahtaa mieleen.

Luova työ tarkoittaa useimmiten kuitenkin pakertamista siinä missä toimistotyöläisen exceleiden täyttäminen tai myyntireiskan ajetut kilometrit. Ensin tutustutaan taustamateriaaliin ja tarpeisiin, sitten aletaan luonnostelemaan, pikkuhiljaa löydetään oikea suunta, sitten suunnitellaan, korjaillaan, käydään läpi työryhmän tai asiakkaan kanssa ja lopulta laitetaan homma pakettiin. Pakko on luovankin ihmisen paras motivaattori ja luovuuden lähde. Uudet ajatukset tulevat siinä ahertamisen lomassa. Ilman deadlinejä ei luoviltakaan ihmisiltä valmistuisi koskaan mitään!

Luova työ ei ole hauskanpitoa. Mutta niin ei ole normityön pakertaminenkaan pääsääntöisesti tylsää tai epäluovaa. Kyllä tulee normi-ihmisellekin tavallisen työn keskellä kaikenlaisia ajatuksia ja ideoita siitä, miten homman voisi tehdä ehkä paremmin, tehokkaammin tai vaikkapa miellyttävämmin. Paljon on puhuttu siitä, kuinka tämä arjen luovuus pitäisi saada paremmin esiin ja vietyä käytäntöön työpaikoilla. Liian usein uudistukset jäävät kuitenkin toteuttamatta. Uudesta tavasta kun ei aina ihan tiedä. Vanhasta tietää edes sen, millä tavoin se ei toimi. Uudistus vaatisi rohkeutta kokeilla, mutta valitettavan usein jatketaan vanhalla tiellä.

Suomessa taloudellinen tilanne on nyt sellainen, että asioita on pakko katsoa uudesta vinkkelistä ja olla rohkea. Tähän tarpeeseen on yhdessä Savonlinnan Oopperajuhlien kanssa tarttunut yhdeksän Suomessa toimivaa, etabloitunutta yritystä. Tarkoitus on yhdistää luovuus ja bisnes ja tehdä yhdessä konkreettisia asioita uusien toimintamallien löytämiseksi. Avoimuus, käytäntöjen jakaminen, yhdessä tekeminen ovat sanoja, joita ei perinteisesti ole liitetty suomalaiseen työelämään. Tässä yhteistyössä näitä arvoja on kuitenkin jo rohkeasti alettu toteuttamaan.

Yhteistyö vaatii myös ahertamista. Puheen sijaan halusimme tehdä tekoja, jotka antavat Suomelle eväitä menestykseen. Ensimmäisen yhteisen konkreettisen tekomme toteutamme erityisesti luovuuden lähtökohdista. Kutsumme nuoret opiskelijat dialogiin yritysten kanssa. Tarkoitus on kilpailun muodossa löytää uudenlaisia ratkaisuja yritysten liiketoimintaan ja samalla aiheuttaa nuorten ja yritysten edustajien kohtaamisia. Työnantajavalmiudet ja työntekijävalmiudet paranevat. Mutta saattaa kohtaamisista syntyä jotain ennalta-arvaamatontakin. Uudella tavalla asioita tehdessä lopputulosta kun ei aina tosiaan tiedä. Toivomme paljon uusia ajatuksia ja energisiä kohtaamisia ja kutsumme kaikki mukaan matkaan!

Maria Kelter
Pääsihteeri
Inspired in Finland

Kirjoittaja on toiminut alullepanijana, liiketoiminnan kehittäjänä ja asiakasvastaavana useissa luovan alan yrityksissä.