Kuinka menestyä globaalissa toimintaympäristössä?

Suomen talouden ja samalla myös suomalaisten yritysten ja ihmisten toimintaympäristö on muuttunut yhä globaalimmaksi. Viime vuosikymmenien kansainvälistymiskehitystä ovat vauhdittaneet Suomen 1960- ja 1970-luvuilla tekemät vapaakauppasopimukset, 1980-luvulla tapahtunut talouden ja erityisesti rahoitusmarkkinoiden säätelyn purkaminen sekä 1990-luvulla toteutuneet jäsenyydet Euroopan Unionissa ja Euroopan rahaliitossa. Näiden kansallisten ratkaisujen lisäksi kansainvälistä taloutta ovat laajentaneet kommunismin romahdus ja erityisesti Kiinan valtava talouskasvu.

Yhdessä nämä muutokset ovat mullistaneet suomalaisten kohtaaman taloudellisen toimintaympäristön. Pienistä ja kilpailulta suojatuista kotimarkkinoista on vähitellen siirrytty tilanteeseen, jossa niin markkinat kuin kilpailukin on globaalia. Samalla julkisen vallan mahdollisuudet säädellä ja ohjata talouden toimintaa ovat olennaisesti vähentyneet.

Uusi globaalitalouden maailma tarjoaa menestyville toimijoille entistä suurempia mahdollisuuksia. Samalla se tekee kuitenkin menestymisen entistä vaikeammaksi. Talouden globalisaation logiikka merkitsee sitä, että monilla aloilla ei riitä enää menestyminen kotimaan markkinoilla ja suhteessa kotimaisiin kilpailijoihin. Markkinat ovat muuttuneet maailmanlaajuisiksi ja toimijoiden koko on kasvanut. Jotta tällaisilla markkinoilla menestyy, yrityksen pitää olla joko riittävän suuri tai sitten sillä pitää sellaisia tuotteita ja sellaista osaamista, mitä muilla ei ole.

Nokian teknologinen etumatka matkapuhelintuotannossa tarjosi sille hetken aikaa johtavan aseman maailmanmarkkinoilla. Mobiiliteknologiassa muutokset ovat kuitenkin nopeita ja asemat muuttuvat nopeasti. Suomalaisten perinteisillä vahvoilla aloilla eli investointitavaratuotannossa menestyminen perustuu korkean osaamisen lisäksi erikoistumiseen ja pitkälle mietittyihin palvelukonsepteihin.  Tällä tavalla ovat menestyneet mm. hissivalmistaja Kone ja voimalaitoksia ja koneita valmistava Wärtsilä. Raskaassa konepajateollisuudessa tuotesyklit ovat onneksemme pidempiä kuin matkapuhelimissa.

Internet ja uudet digitaaliset tuotteet kuten pelit tarjoavat myös mahdollisuuksia globaaliin menestymiseen. Menestys vaatii kuitenkin osaamista, pitkäjänteisyyttä ja onnea, eikä menestyksen pitkäaikaisuudesta ole mitään takeita.

Vaikka talous on varsinkin tavaratuotannon osalta muuttunut yhä globaalimmaksi, on myös paikallisuudella oma merkityksensä. Suuri osa työpaikoista on kotimarkkina-aloilla kuten palveluissa, rakentamisessa, logistiikassa ja infrastruktuuripalveluissa. Näidenkin alojen on menestyäkseen seurattava kehitystä, mutta menestyvien yritysten ei aina tarvitse olla globaaleja. Paikallisuudella, erottautumisella ja korkealla laadulla voi myös menestyä.

Jaakko Kiander

Johtaja, talous ja eläkepolitiikka

Ilmarinen Oy